Elämäni espoolaisrouvana

Stereotyypin murtamista ripauksella (itse)ironiaa. Pitkään haudutettuna.


Jätä kommentti

Tammikuun valitut palat

dsc02426

Lokakuussa yritin viritellä käyntiin viikottaista postausta eteen tulleista jollain tapaa huomionarvoisista asioista tai ajatuksista. Yritys oli tietysti tuomittu epäonnistumaan, koska en jaksa blogata joka viikko. Nyt yritän samaa, mutta kuukausisyklillä.

dsc02425

Tammikuu 2017 jää historiankirjoihin kuukautena, jolloin tapasin melkein joka viikko jotain ystävääni. Se on tosi harvinaista, vaikka ystäviä on ihana nähdä. Kummityttöni äidin kanssa kävimme eräänä perjantai-iltana jopa drinkeillä ja ravintolassa syömässä. Gastro Café Kallio oli minulle uusi paikka, johon ei todellakaan tarvinnut pettyä. Perusasiat olivat kohdallaan eli ruoka hyvää, viinit harkiten valittuja ja erityisesti hinnat olivat tasoon nähden varsin kohtuulliset. Sen lisäksi paikassa oli sitä jotakin: kivaa musaa, leppoisa tunnelma, sopiva valaistus, miellyttävä akustiikka ja ystävällinen henkilökunta. Erittäin jees.

dsc02434

Kiinnostavin YLE Areena -löytö oli afrikkalaisen musiikin nykysuuntauksista kertova kuusiosainen sarja Fonko. Olen toistaiseksi katsonut vain Nigeriasta ja Senegalista kertovat jaksot. Sarja on enää reilun viikon ajan nähtävissä, joten kiirettä pitää! Sen lisäksi että sarjan aihe on kiinnostava, sitä katsellessa tuli hyvä mieli. Moni sarjassa esiintyvistä muusikoista on ollut ylpeä kotimaastaan ja halunnut tehdä jotain kotimaansa ja kansansa hyväksi Afrikasta käsin, afrikkalaisin voimin. Omassa Afrikka-kokemuksessani yksi ahdistavimmista asioista oli se, ettei oikein kenelläkään tapaamallani afrikkalaisella tuntunut olevan mitään yritystäkään vaikuttaa yhteiskuntaan. Pääosa jengistä halusi vain pois. Senegal-jaksossa on vahvasti esillä varsin erilainen ajattelutapa.

dsc02437

Yhtenä perjantaina kävimme viikonlopunaloituskahvilla Nokkalan Majakassa, jolle annan kivoin espoolainen uutuus –tittelin. Paikka on kuulemma ollut välillä tungokseen saakka täynnä. Postauksen kuvat ovat Majakalta ja sen ympäristöstä. Etelä-Espoossa merellisyys on totisesti valtti. Asiantuntija-arvion paikasta voitte lukea NYT-liitteestä.

Kuukauden paras ilmiö, kuten arvata saattaa, on linnunlaulu. Murosen Karia lainaten: ”Aa että”.

dsc02441

Tallenna


Jätä kommentti

Henkilökohtainen on poliittista

Kuvalla ei ole yhtikäs mitään tekemistä kirjoituksen sisällön kanssa. Mutta kyllä luonto on kaunis!

Lentokoneessa matkalla Turkkiin lueskelin eteenpäin pitkään työlaukussani matkannutta Nuorisotutkimusverkoston julkaisua Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa (toim. Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski). Sivulta 218 löytyi maininta mielenkiintoisesta 2011 julkaistusta väitöskirjasta, jonka tekijä Jarmo Rinne on tutkinut henkilökohtaistuvaa politiikkaa.

Rinne kutsuu refleksiiviseksi kansalaistoiminnaksi politikointia, jossa reagoidaan refleksinomaisesti poliittisiin epäkohtiin ja asiakysymyksiin sekä toisaalta pohditaan niiden politisoimista reflektiivisen poliittisen arvion seurauksena.  Toimijoiden omien poliittisten arvioiden merkitys korostuu, ja arviot johtavat usein henkilökohtaisiin valintoihin ja tekoihin. Refleksiiviselle kansalaistoiminnalle ominaista ovat ei-materiaaliset arvot, henkilökohtaisuus, aktiivinen kansalaisuus, osallistuminen ja itsensä toteuttaminen.

Poliittisesti toimiminen paikantuu politiikan fragmentteihin sekä asiakohtaistuu. Postmodernit uudet yhteiskunnalliset liikkeet sekä sosiaalisessa mediassa esiin tuleva politikointi haastavat ja esittelevät toisenlaisen tavan vaikuttaa ja toimia poliittisesti. Poliittisesti toimiminen asiakohtaisesti ei välttämättä edellytä pysyvää rakennetta tai organisaatiota, vaan se voi keskittyä pitkälti esitettyjen ajatusten ympärille.

Ottamatta kantaa siihen, onko edellä kuvattu kehitys hyvä vai huono asia, ja mitkä moninaiset tekijät tällaiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet, espoolaisrouva tunnistaa itsensä yllä kuvatusta. Rouvallahan näitä mielipiteitä riittää, ja blogipostauksenkin taustalla on yleensä politisoituja ajatuksia, vaikkei niitä tänne auki kirjoittaisikaan.

Oli lohdullista (?) lukea, että itse asiassa tämä kaikki kertoo espoolaisrouvan nuorekkuudesta. Vaihtoehtoisten poliittisen toimintatapojen omaksuminen on nimittäin ominaista erityisesti nuorille, vaikka vanhempien sukupolvien voi olla vaikeaa mieltää toimintaa poliittiseksi. Niin tai näin, itse pidän siitä, että vaikuttaa voi myös tekojen ja valintojen kautta.